Arsi Alenius on vapaa sanankäyttäjä ja toimittaja, joka janoaa parasta näköalaa. Hän tietää janonsa syntyvän kangastuksista, ei toisinpäin.
Claes Andersson (1937–2019) oli suomenruotsalainen runoilija, kirjailija, psykiatri ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Martti Anhava työskenteli pitkään Kustannusosakeyhtiö Otavan kotimaisen kaunokirjallisuuden osastolla. Nykyisin hän on vapaa kirjailija, suomentaja ja toimittaja. Hän on julkaissut esseitä lehdissä ja kokoelmina, lisäksi keskustelumuotokuvan Rafael Wardista, Arto Mellerin elämäkerran ja suomentanut nelisenkymmentä teosta lähinnä venäjästä ja ranskasta. Hän janoaa totuutta, oikeutta, hyvyyttä ja kauneutta kuten kaikki muutkin, eivät vain kehtaa sanoa.
Antti Arnkil on kustannustoimittaja ja syksyn 2014 esikoisesseisti. Kirjallisuuden valtamerellä jokainen pisara pahentaa janoa.
Kristian Blomberg janoaa kulttuuuria jossa myös lepopulssille ja hitaasti saapuville asioille on sijansa.
Anja Erämaja on helsinkiläistynyt runoilija, joka janoaa aamukahvia, tyrnivichyä, ayahuascaa ja eliksiiriä.
Tua Forsström asuu Helsingissä ja Tenholassa ja janoaa lokakuista metsää kumisaappaat jalassa.
Pauliina Haasjoki on helsinkiläinen runoilija ja Poesia-aktiivi, toisinaan myös kääntäjä ja aikoinaan kirjallisuudentutkija. Nyt hän kirjoittaa ensimmäistä esseeteostaan. Vesi on tärkeää.
Veikko Halmetoja on kuvataidekriitikko ja -kuraattori, joka lukee pääasiassa suomalaista runoutta ja turkulaisia dekkareita. Hän toimii myös Kajaanin Runoviikon tiedottajana ja janoaa suomalaista runoutta ja turkulaisia dekkareita.
Olli Heikkonen on Helsingissä asuva runoilija. Hän on kirjoittanut kuusi runokokoelmaa, joista viimeisin, Rajalliset maat (Teos), julkaistiin vuonna 2020. Lisäksi hän on toimittanut ja suomentanut liivinkielisen nykyrunouden antologian, Kerran olin taivaan suolajärvi (Aviador, 2022).
Harri Hertell on helsinkiläinen runoilija, spoken word -artisti, dj ja kulttuurituottaja. Hän on järjestänyt lukuisia runotapahtumia mm. perustamansa Helsinki Poetry Connection -kollektiivin nimissä. Hertell janoaa kiireettömiä iltoja ja täyteläistä punaviiniä.
Laura Herva on rovaniemeläinen runoilija, joka janoaa kuhisevaa, kummallista ja kaunista, janon herättämää.
Henri Hirvenoja on helsinkiläinen runoilija. Hän toimii edelleen erilaisissa asiantuntijatehtävissä suomalaisille matkatoimistoille sekä toisinaan myös Euroopan Unionille. Hirvenoja on julkaissut kuusi runokirjaa. Uusin runoteos ”Nousevan auringon otteessa” ilmestyy marraskuussa 2023 Basam Booksin kustantamana. Hän janoaa hetkiä, jotka eivät tallennu mihinkään.
Niillas Holmberg on runoilija, muusikko ja näyttelijä, joka janoaa valoa, mutta viihtyy pimeässä.
Vilja-Tuulia Huotarinen on runoilija, joka janoaa proosaa.
Ville Hänninen on toimittaja ja tietokirjailija, joka janosi lisää Reijo Frankia Spotify´hin, mutta tulihan sitä.
Tarja Härkönen on helsinkiläinen suomentaja, joka lähes koko kolmikymmenvuotisen uransa ajan piti espanjaa pääkielenään, kunnes käänsi Paulo Linsin Jumalan kaupungin. Kirja avasi portugalin kielen uudella tavalla ja näytti Brasilian kadut, joita hän kävi keväällä tallomassa. Niiltä löytyi myös tämä Cora Coralinan runo Hylätty poika. Coralina on Brasilian rakastetuimpia runoilijoita. Hän janosi kouluja lapsille. Se on niin iso jano, että hänen suomentajansa voi hakea tyydytyksen omalle janolleen vain kääntämällä katseen takaisinpäin, kohti lasta, kohti kättä, joka silittää kadulla yksin nukkuvan kymmenvuotiaan mustan pojan päätä.
Ville Hytönen (s.1982) on tallinnalainen kirjailija. Hän janoaa erilaisia vapauteen liittyviä poliittisia, taiteellisia ja henkilökohtaisia asioita.
Jussi Hyvärinen on Joensuussa asuva runoilija ja kirjastosetä, joka janoaa saksalaista romantiikan ajan filosofiaa.
Lassi Hyvärinen on runoilija. Hän janoaa viisumia taiteen tasavaltaan.
J.K. Ihalainen on runoilija, tietokirjailija, suomentaja, kustantaja ja kirjanpainaja.
Anna Elina Isoaro on tamperelainen runoilija, joka työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa kirjallisuuden läänintaiteilijana. Hän janoaa loimotusta runon ja proosan rajamaastossa.
Jonimatti Joutsijärvi työskentelee runojen, esseiden, fantasia, esitysten, laulujen, kuvien, kehoterapian ja kulttuurintutkimuksen parissa ja asuu Tampereella Pahalammen ja Iidesjärven välissä. Hän janoaa jaettua tarkoitusta, metsää ja työhuonetta.
Oona Juutinen on helsinkiläinen kirjoittaja ja kirjaihminen, joka janoaa aina jotakin muuta.
Raisa Jäntti on runoilija, joka janoaa päästä Tardiksen matkaan.
Silja Järventausta on runoilija. Hän asuu, elää, lukee, kirjoittaa ja janoaa niitä ja muita.
Päivi Järvinen on liikkeenharjoittaja eli tanssija, koreografi, ohjaaja. Hän janoaa katsomista kulman taakse. Timo Väänänen on kanneltaja, tutkija ja kuvamuusikko, joka janoaa sointeja silmille, värejä korville. Järvinen ja Väänänen yhdessä ovat Duo Mitrej.
Marjatta Kaasila on tervolalainen murrerunoilija. Hän janoaa ”rakhautta, jota ei meinaa piisata joka surhaukshen”.
Markku Kailaheimo on kontiolahtelainen kirjailija, jolta on ilmestyneet populaarifilosofiset esseekokoelmat Kirjoituksia stoalaisuudesta (Kirjokansi, 2015) ja Brutuksesta - stoalaisesseitä (Kirjokansi, 2016). Hänen mottonaan on, ettei filosofia ole yksin akateemisen yhteisön omaisuutta, vaan kuuluu kaikille. Kailaheimo sammuttaa janonsa antiikin kirkkaissa lähteissä.
Mervi Kantokorpi on kriitikko, joka janoaa uusia lähtöjä.
Sanna Karlström on helsinkiläinen kirjailija. Hän janoaa hyväsydämisyyttä, riehaantumista ja iloa.
Markku Kaskela on helsinkiläinen kirjailija, joka on kirjoittanut kuusi runokokoelmaa, neljä tietoteosta, novellikokoelman ja kuusi lasten romaania.
Riina Katajavuori on julkaissut runoja, novelleja, lastenkirjoja, romaaneja ja jokusen laulunsanoituksen. Syksyllä 2014 ilmestyi Katajavuoren kolmas romaani Wenla Männistö, joka ammentaa Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen naishahmoista. Katajavuori janoaa kuumaa teetä piripintaisesta kettukupista. Lisäksi hän janoaa vuoron perään tien päälle ja kotiin.
Jyrki Kiiskinen on helsinkiläinen runoilija joka janoaa epäilemättä.
Tapani Kinnunen (s. 1962) on turkulainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt kymmenen runokokoelmaa ja neljä romaania. Viimeisin kokoelma on Maitoa ja alkoholia (Enostone, 2020). Hän janoaa palmuja, merta ja aurinkoa.
Malin Kivelä on kirjailija, joka janoaa heittäytymistä isoihin laineisiin.
Juha Kulmala on runoilija, niinpä hän janoaa tauotta oikeaa englantilaista hana-alea, Star Trekin käymistä toteen, pumpernikkeleitä ja soljuvakutrisia tanssijattaria. Sekä vastanousseiden abstraktioiden kirkasta tuoksua.
Satu Koskimies on kirjailija ja kirjallisuustoimittaja. Häneltä on ilmestynyt useita runokokoelmia ja kaksi romaania. Viimeksi ilmestyi romaani Hurmion tyttäret (2009), joka kertoo, miten Tulenkantaja-ystävykset Katri Vala ja Elina Vaara kasvoivat runoilijoiksi. Satu Koskimies on sanajanoinen, joka elpyy syvistä ja korkeista sanoista ja menehtyy niiden puutteessa.
Kissa Koskinen (tekijänimi) on helsinkiläinen taiteilijanalku. Hän sammuttaa janonsa runoudella.
Juha Kulmala on runoilija, niinpä hän janoaa tauotta oikeaa englantilaista hana-alea, Star Trekin käymistä toteen, pumpernikkeleitä ja soljuvakutrisia tanssijattaria. Sekä vastanousseiden abstraktioiden kirkasta tuoksua.
Essi Kummu on nainen, joka rakastui karhuun, mutta tuli tappaneeksi härän. Hän on debytoinut kirjailijana vuonna 2006 ja julkaisee tulevana syksynä 2014 omaelämäkerrallisen romaanin. Kummu janoaa naurua, koska siinä on kaikki.
Kirsti Kuronen on runouteen kallellaan oleva kirjailija ja Puru-kollektiivin jäsen. Hän janoaa metsää ja kaurapuuroa.
Marianna Kurtto (s. 1980) on helsinkiläinen runoilija ja suomentaja, joka on julkaissut viisi runoteosta, viimeisimpänä Rottakuningas (2015). Tällä hetkellä hän rimpuilee lajityyppien keskellä.
Sirpa Kyyrönen on Helsingissä asuva runoilija ja Poesian aktiivijäsen. Hän janoaa hitaita aamuja ja arvostaa lähimetsiä.
Heli Laaksonen on Rauman Lapin Kodiksamin kulmakunnilla elelevä sanamaija, kirjailija, keikkailija, hommailija, FM ja LOL, nyttemmin myös luonto- ja ympäristöalan opiskelija. Hän janoaa tulla ymmärretyksi näiltä sijoiltaan, käsittää itse maata, maailmaa, kieltä ja ihmisyyttä.
Sinikka Laitinen on tamperelainen runoilija. Hän esikoisrunokirjansa Puut ovat liikkeessä ihmistä kohti ilmestyi keväällä 2017. Hän on esiintynyt Runoimprovisaatioryhmä Muuntajassa vuodesta 2001 lähtien.
Tiina Lehikoinen on runoilija, kuvataiteilija ja runouslehti Tuli&Savun päätoimittaja. Hän janoaa, jatkuvasti.
Leevi Lehto (1951-2019). Helsinkiläinen runoilija, kirjailija, kustantaja ja kulttuurivaikuttaja. "Janoan uutta kieltä, uusia silmiä" (sitaatti Rakkauden puheesta -teoksesta, Otava 1969).
Silene Lehto (s.1979) on Helsingissä asuva runoilija.
Jarno Lindemark on runoilija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hän on vapaudenjanonsa vanki.
V. S. Luoma-aho on jyväskyläläinen kirjailija, joka janoaa nälän loppumista.
Kristiina Lähde on runoilija, kirjailija ja suomentaja. Janoaa raikasta vettä ja on onnellinen sateessa. Hänen viimeisin kokoelmansa on Kuinka voisit minulta puuttua (Teos 2014).
Satu Manninen on runoilija joka janoaa Karhu-olutta ja asuntoa jonka ikkunoista ei näe metsää puilta.
Teemu Manninen on runoilija ja kriitikko, joka on miettinyt viime aikoina juomisen lopettamista.
Maria Matinmikko on kolme teosta julkaissut runoilija ja prosaisti. Hän janoaa perimmäisiä, syntymättömiä, tavanomaisia, poikkeavia ja eritoten sitä, mitä ei edes osaa janota.
Peter Mickwitz on helsinkiläinen runoilija ja lyhyen proosan kirjoittaja joka janoaa sitä mitä hän ei ymmärrä.
Erkka Mykkänen on ensi kevään esikoiskirjailija. Hän janoaa juuri nyt, herättyään.
Juuli Niemi on kirjailija ja käsikirjoittaja, joka tanssii kunnes tulee jano kunnes janoaa taas tanssia.
Marko Niemi (1974–2019) oli helsinkiläinen runoilija, suomentaja ja runousvaikuttaja.
Jani Nieminen on helsinkiläinen runoilija ja espoolainen erikoiskirjastonhoitaja. Syntynyt 20.10. 1973 Uudessakaupungissa. Teokset: Kylässä (2009, Like Kustannus), Kodittomille koirille (2011, Like Kustannus), Meren poika, joen poika (2014, Like Kustannus), Bigini (2016, Like Kustannus). Hän janoaa lisää tennistreeniä.
Tommi Nuopponen (s. 1974), suomentaja, asuu Helsingissä. Hänellä on työn alla kokoelma Max Jacobin proosarunoja Osuuskunta Poesialle.
Aura Nurmi on runoilija, joka janoaa tietysti toista lasillista punaviiniä.
Antti Nylén on esseisti, suomentaja ja taiteilijakirjailija, joka janoaa uusia juttuja ja iankaikkista elämää.
Risto Oikarinen on kainuulaislähtöinen kirjailija ja saksofonisti, joka yhdistää esityksissään runoutta ja musiikkia. Hänen neljäs runokirjansa ilmestyy elokuussa 2023, ja hän janoaa janoamistaan.
Uni Ojuva on Sodankylään paluumuuttanut runoilija. Ojuva työskentelee kirjastoalan pedagogisena informaatikkona. Hänellä on aina nälkä ja koko ajan jano.
Markku Paasonen on Helsingissä asuva kirjailija.
Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hänellä on käännösrunoutta kustantava Kustannusliike Parkko.
Jarno Pelonranta (s.) ei halua määritellä itseään ikänsä tai koulutuksensa kautta. Hän janoaa vastavirtaa ja lauteilla talvisin vastaa ja virtaa.
Tuukka Pietarinen on helsinkiläinen runoilija, opiskelija ja jano.
Jonne Piltonen on Rovaniemellä asuva runoilija ja spoken word -artisti, joka selvittää janoaan.
Tiina Poutasen on vaikea muistaa nimeään. Hän janoaa puita.
Santtu Puukka on 45 (neljäkymmentäviisi) -vuotias varastoalan työläinen ja joutomies joka tekee paluuta kirjallisuuteen kirjoittamalla runoja.
Markku Pääskynen (s. 1973) on helsinkiläinen kirjailija.
Kaija Rantakari on helsinkiläinen runoilija ja kirjansitojamestari, joka epäilyttävästi kieltäytyy kahvista ja teestä ja on muutenkin huono juomaan. Hän janoaa määrättömästi kuppeihin ja laseihin mahtumattomia välitiloja, hellyyksiä ja tekstuureja.
Risto Rasa on somerolainen kirjastonhoitaja ja runoilija, joka on julkaissut kuusi runokokoelmaa vuosina 1971-1987. Tuhat purjetta. Kootut runot ilmestyi ensimmäisen kerran 1992. Maahenki julkaisi 2012 hänen toimittamansa ja Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon kuvittaman antologian Hidas tanssi. Mäntyrunoja. Rasa sanoo olevansa jo siinä iässä, ettei enää oikein voi sanoa janoavansa – ellei sitten toisinaan oluen ensi puraisua.
Nina Rintala on opettaja ja runoilija, jota elon vimma kuljettaa luovuuden lähteeltä toiselle. Hän rakastaa teatteri- ja lavarunomaailmojen luomista, meressä uimista ja metsään katoamista. Hän janoaa pehmeitä vaahtokylpyjä, yllättäviä seikkailuja ja lempeitä ystäviä.
Tarja Roinila (1964–2020) oli suomentaja, esseisti ja kirjallisuuden taiteilijaprofessori.
Venla Rossi on freelance-toimittaja ja välillä vähän muutakin. Hän janoaa hyviä kysymyksiä.
Rami Saari on tunnetuimpia nykyheprealaisia runoilijoita. Saari, joka on Suomen kansalainen, syntyi vuonna 1963 Israelissa ja vietti lapsuutensa Argentiinassa. Hän on väitellyt tohtoriksi Jerusalemin yliopistossa vuonna 2003 ja saanut arvostusta myös kielitieteilijänä ja kaunokirjallisuuden kääntäjänä. Runoudestaan Saari on palkittu kahdesti (1996 ja 2003) Israelin valtion tunnustuspalkinnolla ja käännöksistään Tshernikhovskyn palkinnolla (2006). Vuonna 2010 hänelle myönnettiin Heprean kielen akatemian palkinto heprean kieltä ja kirjallisuutta rikastuttaneista runoistaan ja käännöksistään. Samana vuonna Saari sai Suomen valtion ulkomaisen kääntäjäpalkinnon. Tähän mennessä hän on julkaissut 11 omaa runokirjaa ja kääntänyt hepreaksi yli 80 kirjaa, mm. 23 suomalaista teosta. Hän janoaa lähinnä vettä ja rauhaa.
Stina Saari on Helsinkiläinen runoilija, jota ei ole vielä tähän päivään mennessä heitetty esityksen yhteydessä tomaatilla. Saari kuitenkin elää toivossa, sillä hän pitää tomaateista, ja jaksaa odottaa ilmaisia tomaatteja vaikka vuositolkulla. Saaren esikoisteos Änimling (2018) voitti Tanssiva Karhu -palkinnon.
Aki Salmela on toisaalla.
Harry Salmenniemi on kirjailija. Hän ei janoa mitään.
Eino Santanen on helsinkiläinen runoilija.
Jaana Helena Seppänen on Helsingissä asuva kirjailija, joka on julkaissut esseitä ja romaaneja. Aiheuttaa väristyksiä ja hämmennystä Kaaoskoneisto-performanssiryhmässä. Janoaa sanojen magiaa.
Katja Seutu on runoilija ja välillä opettaja, joka janoaa ikivanhoja typologioita ja peltien avaamista ja sulkemista.
Helena Sinervo on helsinkiläinen kirjailija, jonka viimeisin teos on Merveli (2018). Hän janoaa kaikkeutta ja kaikkeus janoaa häntä.
Olli Sinivaara (s. 1980) on Helsingissä asuva runoilija. Hänen viimeisin kokoelmansa Puut (Teos) ilmestyi 2021.
J.P. Sipilä on Helsingissä asuva videorunoilija. Hänen teoksiaan on esitetty erilaisissa taide- ja runotapahtumissa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä hän tekee runoinstallaatiota verkkoon. Hän janoaa ja sitten vajoaa.
Juha Siro on värkännyt viisi runokirjaa ja neljä romaania. Työn alla pitkää proosaa. Ei päästä janoa sammumaan.
Heli Slunga on verenjanon ja totuuden nälän riivaama runoilija.
Anni Sumari (s. 1965) on helsinkiläinen runoilija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut 14 kirjaa ja suomentanut yhtä monta, vaikka ei tahallaan. Viimeksi hän toimitti ja suomensi Anne Sextonin teoksen Elä tai kuole. Valitut runot (Savukeidas 2016). Hän janoaa vaativia tehtäviä ja suvereenia suoriutumista niistä.
Saila Susiluoto on runoilija, joka janoaa kielen oikkuja, vapautta ja aurinkoa. Jo vuodesta 1971.
Ville-Juhani Sutinen on kirjailija ja kääntäjä, joka jätti runouden ja janoaa nyt takaisin sen luo.
Auli Särkiö on helsinkiläinen musiikkitoimittaja ja kirjailija, jonka pro gradu -tutkielma käsitteli Aloysius Bertrandia ja 1830-luvun ranskalaista romantiikkaa.
Satu Taskinen on Wienissä asuva kirjailija. Hänen uusin julkaisunsa on essee Why me? (ntamo 2018). Taskinen janoaa lähelle ja kauas, syvälle ja pintaan.
Jouni Teittinen on kirjoittaja ja kirjallisuudentutkija, joka etsii puolukoita pieneen janoon.
Tuomas Timonen on runoilija, näytelmäkirjailija ja dramaturgian lehtori. Timonen esiintyy harvakseltaan erilaisten poikkitaiteellisten ryhmien kanssa, joita ovat mm. LÄSKI, Arkaainen Verenhimo, TEXTORMANCE, Ilomantsin Optiikka ja black mödernism. Hän janoaa rauhaa.
Miia Toivio on helsinkiläinen runoilija. Oman luovan työnsä ohella hän opettaa kirjoittamista Työväen Akatemiassa. Toivio on Osuuskunta Poesian perustajajäseniä. Hän janoaa jotain meille tuntematonta.
Anna Tomi (s. 1988) on helsinkiläistynyt kriitikko ja runouslehti Tuli&Savun toimituksen jäsen.
Kári Tulinius on islantilainen kirjailija. Hänen uusin romaaninsa Mðurhugur ilmestyy Reykjavikissa helmikuussa 2017. Hän janoaa kevätlintusia.
Elsa Tölli on yksin lavoilla nautiskeleva runoilija, joka on 100% läsnä kaikilla aisteillaan. Elsa janoaa oikeudenmukaisuutta sekä 80-luvun New Yorkin ballroom-kulttuuria.
Ulla Vaarnamo on joensuulainen kirjailija ja kohtuusaktivisti, joka janoaa yhä syvemmälle metsään.
Virpi Vairinen on turkulainen runoilija ja runoussivusto Nokturnon päätoimittaja. Omien teostensa lisäksi hän on tehnyt useita yhteisteoksia eri alojen taiteilijoiden kanssa.
Petra Vallila on itähelsinkiläislähtöinen runoilija, joka liikehtii korporaatioiden liepeillä janoten vapautta, solidaarisuutta ja parempia vallankumouksia.
Johanna Venho on kirjailija ja Janon entinen päätoimittaja. Hänen uusimmat kirjansa ovat romaani Ensimmäinen nainen (WSOY, 2019) ja lastenromaani Opossumi ja sata tykkäystä (WSOY, 2019). Hän janoaa pisaraa meressä.
Jarno Vesala on kuvataiteilija, jolla on taas jano.
Jukka Viikilä on kirjailija joka janoaa ihan samaa.
Vilhelmiina Vilhunen on Lapista kotoisin oleva kirjallisuudenopiskelija ja runoilija, jonka esikoisteos Lähtölaulu (ntamo) ilmestyi marraskuussa 2021. Hänet on tavattu nykyisin Helsingistä hyvin janoisena.
Merja Virolainen (s. 1962) on helsinkiläinen runoilija ja suomentaja.
Sinikka Vuola on helsinkiläinen kirjailija, freelancertoimittaja ja kirjoittamisen opettaja, koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on työskennellyt kustannus-, vakuutus-, toimitus-, tiedotus-, opetus- ja uhkapelialalla. Vuola on julkaissut kolme runokokoelmaa, viimeksi teoksen Maailman vaikein kieli (2013), sekä proosaa ja esseistiikkaa, ja hänelle on myönnetty Kalevi Jäntin palkinto 2007 esikoiskokoelmasta Orkesteri jota emme kuule. Jatkuvaa vaihtelua vuolaasti janoavana hän työskentelee tällä hetkellä proosakäsikirjoituksen parissa.
Katariina Vuorinen on runoilija ja löytöretkeilijä, joka on julkaissut neljä runokokoelmaa ja muita tekstejä. Hän janoaa tuntemattoman kohtaamista.
Tuija Välipakka on kirjailija ja runoilija ja hoitaa luottamustoimia Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja sekä Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa. Seuraavaksi hän sulkeutuu runojensa ja janojensa kanssa Nokturnon virtuaaliresidenssiin. Mikaela Välipakka on videotaiteilija ja janoaa lisää puhetta seksistä, varsinkin Seksiklupin sivuilla ja tilaisuuksissa.
Kristiina Wallin on runoilija ja radiodraaman kirjoittaja, joka viettää aikaansa taidemuseoissa, kirjastoissa ja puistoissa. Hän rakastaa kaupunkeja ja kaipaa merta ja tuulisia päiviä. Hän hullaantuu ihan tavallisesta arjesta ja janoaa tiheitä hetkiä, avartuvia sanoja ja hassumpaa kuin.